Lehtiartikkeli, tutkimus, etähienosäätö, sovellukset

NAL-kenttäkokeessa 30 kokenutta kuulokojeiden käyttäjää testasi kuulokojeiden tuloksia ja ReSound Smart 3D -sovelluksen sekä Assist-etäpalveluiden käytettävyyttä verrattuna henkilökohtaisiin seurantakäynteihin.

Ensimmäinen sovitus oli identtinen kaikille potilaille, mutta vain 15 potilasta testasi sovellusta ja Assist-palveluita. Heistä 12 pyysi hienosäätöä sovelluksen kautta, ja 11 potilaan kohdalla käyttö oli menestyksekästä (92%). 11 ominaisuutta onnistuneesti käyttäneen potilaan kysely- ja loppuhaastattelutiedot antavat ymmärtää, että vaikka sovellus ei olekaan täydellinen, se on yksinkertainen ja helppo tapa saada hienosäätöpalveluita.

Kaikkien potilaiden kohdalla kuusi viikkoa sovituksen jälkeen puhe melussa -testissä mitatuissa APHAB- ja SADL-tuloksissa ei ollut eroja sovellusta/etäpalveluita käyttävien ja henkilökohtaisilla seurantakäynneillä käyneiden potilaiden välillä.

Lehtiartikkeli, tutkimus, äänenlaatu

Tässä kenttätestissä 23 potilasta, jotka olivat vähän aikaa sitten hankkineet ReSound LiNX2 RIE -kuulokojeen audionomin vastaanotolta, saivat ReSound LiNX 3D RIE -kuulokojeen.

He käyttivät uusia ReSound LiNX 3D -laitteita 4–6 viikon ajan.

QuickSIN-tulokset olivat identtiset kuulokojeiden välillä, mutta keskimääräinen tyytyväisyys äänenlaatuun SSQ12- ja kuulokojeiden tyytyväisyyskyselyiden mittauksissa oli huomattavasti korkeampi LiNX 3D:n kohdalla verrattuna LiNX 2:een monissa reaalimaailman kuuntelutilanteissa.

70 % potilaista sanoi pitävänsä ReSound LiNX 3D:n äänenlaatua parempana ja 65 % oli valmis maksamaan 10 % LiNX2:n hintaa korkeamman hinnan saadakseen LiNX 3D -laitteen.

Tutkimusraportti, äänenlaatu, langaton äänensiirto

Tässä riippumattoman laboratorion suorittamassa tutkimuksessa arvioitiin äänenlaatumieltymyksiä äänille, jotka siirrettiin iPhonesta moniin eri huipputason kuulokojeisiin.

16 kuulokojeiden käyttäjää arvioi ReSound LiNX Quattrolla, LiNX 3D:llä ja viidellä muulla korkealaatuisella kuulokojeella tallennettuja näytteitä siirretystä puheesta ja musiikista.

Tallenteet mukautettiin kunkin testaajan kuulonalenemaan. ReSound LiNX Quattro oli mieluisin sekä siirretyn puheen että musiikin kohdalla, ja ReSound LiNX 3D sekä yksi toisen tuotemerkin kuulokoje olivat hieman mutta eivät merkittävästi ReSound LiNX Quattroa huonompia.

ReSound-laitteiden äänenlaatuun vaikuttavia tekijöitä olivat muun muassa Full Dynamic Range, tasapainoinen basso- ja diskanttiäänien yhdistelmä sekä tyhjän tai vähäisen taajuusvasteen puuttuminen.

Lehtiartikkeli, suuntakuvio, kenttätutkimus

Tässä tutkimuksessa tutkittiin epäsymmetristen suuntakuvioasetusten suorituskykyä ja suosittuutta eri SIN-kyvyillä varustetuilla potilailla. 28 miestä symmetrisellä SNHL:llä – joista kuudellatoista oli symmetrisiä SIN-kykyjä kummassakin korvassa ja kahdellatoista oli vasemman korvan SIN-etu – osallistuivat tutkimukseen.

Epäsymmetrisillä SIN-kyvyillä varustetut potilaat suoriutuivat heikommin SIN-testeistä kuin symmetrinen SIN-ryhmä – ja epäsymmetriset suuntakuvioasetukset vaikuttivat heidän SIN-tuloksiinsa eri tavalla kuin symmetrisessä SIN-ryhmässä.

Siitä huolimatta kaikkisuuntaisen/suunnatun korvan asetukset eivät vaikuttaneet huomattavasti epäsymmetrisen SIN-ryhmän reaalimaailman kokemukseen epäsymmetrisestä suuntakuviosta.

Tämä antaa syytä olettaa, että potilaat epäsymmetrisillä SIN-kyvyillä voivat yhä hyötyä epäsymmetrisen suuntakuvion mukanaan tuomista eduista. 

Lehtiartikkeli, teleaudiologia, sovellukset, kenttätutkimus

Neljätoista teknisesti harjaantunutta kuulokojeiden käyttäjää vertailivat kasvokkain tehtävää hienosäätöä ja etähienosäätöä saksalaisen Oldenburgin kuulokeskuksen kenttätutkimuksessa.

Kukin osallistuja osallistui kolmen viikon käytön aikana sekä etähienosäätöön, jossa käytettiin ReSound Smart 3D- ja Resound Assist -ohjelmia, että paikan päällä suoritettuun hienosäätöön.

Hienosäätötapahtumien järjestys tasapainotettiin osallistujien kesken. Hienosäätö ei merkittävästi vaikuttanut keskimääräisiin SIN-tuloksiin tai IOI-HA-tuloksiin, jotka mitattiin kunkin käynnin yhteydessä.

Osallistujat arvioivat ReSound Assistin olevan erittäin käyttökelpoinen, sekä lyhyen kolmen viikon kokeilujakson jälkeen että ylimääräisten neljän viikon käyttöajan jälkeen kymmenen osallistujan kohdalla, jotka omistivat oman yhteensopivan älypuhelimen.

Lehtiartikkeli, etämikrofonit, sovellukset

Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten etämikrofoniteknologiat voivat vaikuttaa puheentunnistukseen simuloidussa luokkahuoneympäristössä. 15 kokenutta kuulokojeen käyttäjää, joiden kuulonalenema on keskivaikeasta erittäin vaikeaan, saivat ReSound LiNX2 -kuulokojeet. 

Puheentunnistus hiljaisessa ja meluisassa ympäristössä käyttämällä AzBioa mitattiin käyttämällä pelkästään kuulokojeita, kuulokojeita sekä kiinteän vahvistuksen etämikrofoneja kaikkisuuntaisella kuviolla (ReSound Mini Mic) ja mukautuvia suuntamikrofoneja (ReSound Multi Mic) sekä kuulokojeita ja mukautuvan vahvistuksen mukautuvaa suuntaetämikrofonijärjestelmää (Roger Touchscreen ja Roger X -vastaanottimet).

Tulokset osoittivat, että kaikki etämikrofonit olivat melussa parempia kuin kuulokojeet yksinään ja että adaptiivinen vahvistusjärjestelmä (Roger) suoriutui parhaiten huonoimmissa signaali-kohina-suhteissa, kun taas kumpikin adaptiivinen etäsuuntamikrofoni (Multi Mic, Roger) suoriutuivat kaikkisuuntaista Mini Mic -mikrofonia paremmin keskitason signaali-kohina-suhteissa. Nämä tulokset voivat auttaa hoitajia löytämään parhaan ratkaisun potilaille tasapainottaen samalla suorituskyvyn, käyttömukavuuden ja kustannukset. 

Lehtiartikkeli, todelliseen korvaan perustuvat mittaukset, avoimet sovitukset

Todelliseen korvaan perustuvien mittausten (REM) vaihtelut ovat todellinen ongelma, joka voi vaikuttaa kuulokojeen sovituksen tarkistuksen tarkkuuteen ja tekoon. Tässä tutkimuksessa on tutkittu, miten erityyppiset kuulokojesovitukset, kuten suosittu avoin sovitus, voivat vaikuttaa REM-vaihteluun.

Vahvistusmittaukset kuulokojeen ollessa paikallaan suoritettiin 20 korvalle viidessä eri kokoonpanossa – korvantauskojeet (BTE) vakioletkulla ja mukautetuilla korvakappaleilla, BTE:t ohuilla letkuilla ja avoimilla sekä tulppaanitipeillä, sekä kuuloke korvassa -kuulokojeet (RIE) avoimilla ja Power-tipeillä. Kaksi eri audionomia mittasi kunkin kokoonpanon kahdesti.

Minkään REM-vaihtelun ei havaittu olevan merkittävä kahden testaajan, viiden kuulokojekokoonpanon ja kahden testikerran välillä. Tämä osoittaa, että REM-mittaukset ovat luotettavia avoimissa sovituksissa, kunhan vain varmistetaan, että käytetään oikeita REM-menetelmiä, ennen kaikkea sopivaa mittausletkun asettamistapaa.

Lehtiartikkeli, suuntakuvio, kenttätutkimus

Epäsymmetrisen suuntakuvion edut on osoitettu laboratorio-olosuhteissa, mutta tässä kenttätutkimuksessa pyrittiin määrittämään, miten kuuntelijat voivat toimia todellisessa maailmassa epäsymmetrisen suuntakuviosovituksen kanssa. 

12 kokenutta kuulokojeen käyttäjää käytti omia kuulokojeitaan (eri tuotemerkeiltä) kahdessa tasapainotetussa kotikokeessa – yksi ohjelma bilateraalisilla kaikkisuuntaisilla mikrofoneilla ja yksi ohjelma epäsymmetrisellä suuntakuviolla (yksi korva kaikkisuuntainen, yksi korva suunnattu). He pitivät kirjaa kuulokojeen käytöstä ja kuuntelun helppoudesta kussakin mikrofonitilassa. 

Osallistujat ilmoittivat kuuntelun olleen helpompaa epäsymmetrisessä tilassa, joskin se koski vain tilanteita, joissa suuntamikrofonin käyttö olisi odotettua.  Kumpikaan mikrofonitila ei osoittautunut selvästi toista mieluisammaksi, mikä tarkoittaa sitä, että osallistujat saattoivat hyötyä epäsymmetrisestä suuntakuviosta ilman negatiivisia vaikutuksia tyytyväisyyteen ympäristöissä, joissa kaikkisuuntainen lähestymistapa on yleensä mieluisin.

Lehtiartikkeli, ääniympäristön luokitus, tietojenkeruu, kenttätutkimus

Tässä tutkimuksessa tutkittiin akustisia ympäristöjä ReSound-kuulokojeita käyttävien vanhempien aikuisten kokemina sekä kuuden viikon että 13 viikon testijakson ajan.

Kuulokojeiden kautta kerätty tieto viittaa siihen, että vanhemmat aikuiset viettävät keskimäärin 60 % ajastaan hiljaisissa tai kahdenkeskisissä puheympäristöissä, mikä vastaa tarkasti ennen testiä suoritettuja sosiaalisen elämän mittauksia.

Tulokset tarjosivat todisteita siitä, että ääniympäristön luokitus tunnistaa potilaiden kohtaamat akustiset tilanteet tarkasti kunkin kuuntelijan oikean ja vasemman kuulokojeen keräämien tietojen korkean vastaavuusasteen vuoksi. Tämä puolestaan auttaa varmistamaan sen, että kuulokojeen automaattiset käsittelyominaisuudet aktivoituvat aiotuissa ympäristöissä. 

Lehtiartikkeli, suuntakuvio, puheentunnistus

Epäsymmetrinen suuntakuvio hyödyntää sekä kaikkisuuntaisia että suunnattuja asetuksia hajanaisissa meluympäristöissä parantaakseen haluttujen signaalien kuuluvuutta ympäristön äänten havainnointikyvyn samalla säilyttäen. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten eri puhe- ja meluasetukset voivat vaikuttaa suorituskykyyn epäsymmetrisessä suuntakuvio-ohjelmassa.

Kahta melutilannetta testattiin – puhe edessä ja hajanainen melu kuulijan takana sekä puhe kuulijan oikealla puolella ja hajanainen melu vasemmalla. Bilateraalinen suuntakuvio oli paras edestä tulevalle puheelle, kun taas suunnattu tila kohti melun lähdettä oli parempi kuin suunnattu tila kohti puhetta, kun puhe tuli sivulta.

Tämä tutkimus ei vastaa reaalimaailman tilanteita vaan ennemminkin osoittaa epäsymmetrisen mikrofonitilan adaptiivisuuden tärkeyden. Vaikkei siitä aina ollutkaan eniten hyötyä, ohjelman kyky mukautua eri mikrofonimäärityksiin voi auttaa kaikkien dynaamisten meluympäristöjen kattamisessa.

Lehtiartikkeli, äänenlaatu

Äänenlaatu on yksi kuulokojeiden käyttäjien tyytyväisyyteen eniten vaikuttavista tekijöistä, mutta äänenlaadun sekä hyvän äänenlaadun määrittäminen on erittäin subjektiivista.

Riippumaton laboratorio kehitti uuden menetelmän kuulokojeiden tulosten äänenlaatuattribuuttien parempaa arviointia varten. Kuulovammaiset kuuntelijat koulutettiin arvioimaan äänenlaadun eri tekijöitä, kuten luonnollisuutta, basso-/diskanttiäänten yhdistelmää, reverberaatiota, kovuutta ja häiriöitä.

Sen jälkeen he arvioivat kuuden ensiluokkaisen kuulokojeen tallentamaa puhetta ja musiikkia. ReSound-kuulokojeet saivat huippuarvosanan äänenlaadusta verrattuna kahteen muuhun kuulokojetuotteiden sukupolveen.

Korkeaksi arvioitu äänenlaatu korreloi suuren luonnollisuuden ja pienen häiriöiden määrän kanssa.

Lehtiartikkeli, avoin sovitus, sovitusprotokolla

ReSound esitteli ensimmäisenä avoimen sovituksen konseptin julkistaessaan ReSound Airin vuonna 2003.

Tässä artikkelissa pureudutaan tarkemmin avoimen sovituksen konseptiin. Se antaa paljon hyvää taustatietoa avoimesta sovituksesta.

Artikkelissa kerrotaan avoimen sovituksen kehittämisen syistä, kuten tukosten vähenemisestä, paremmasta käyttömukavuudesta ja kosmeettisista eduista, sekä siitä, miten avoimeen sovitukseen liittyviä ongelmia ehkäistään.  

Lehtiartikkeli, todelliseen korvaan perustuva tarkistus

Todelliseen korvaan perustuvat mittaukset (REM) ovat tärkeässä asemassa kuulokojesovitusten tarkistuksessa. Tässä artikkelissa mietitään, miten ärsykkeen tyyppi ja kuulokojeen asetukset voivat vaikuttaa REM-tuloksiin.

Pilottimittauksissa kolmella kuulokojeella havaittiin, että kun puheärsykettä, kuten ISTS:ää, käytettiin REM-mittauksiin, jokapäiväisissä kuunteluohjelmissa käytetyt kuulokojeen ominaisuudet saattoivat pysyä aktiivisena ja niiden vaikutus REM-tuloksiin oli alle 2 dB.

Toisaalta puhdas ääni tai puhemainen melu aiheuttivat muutoksia tuloksiin riippuen siitä, mitkä ominaisuudet olivat päällä ja miten pitkään ärsykkeitä annettiin. Tämä vaihtelu riippui myös kuulokojeen tuotemerkistä. 

Lehtiartikkeli, etämikrofonit 

Etämikrofonit ovat vankka ja kustannustehokas tapa maksimoida puheentunnistus melussa, mutta ei aina ole selvää, miten tätä teknologiaa voi parhaiten käyttää jokapäiväisissä tilanteissa.

Tässä artikkelissa keskustellaan uusista todisteista etämikrofonien käytön puolesta. Lisäksi se sisältää vinkkejä, jotka auttavat potilaita saamaan kaiken irti etämikrofoneista ravintoloissa, autoissa, luentosaleissa, kirkoissa ja suurissa kokouksissa. 

Lehtiartikkeli, langaton äänensiirto, etämikrofonit, teleaudiologia, sovellukset

Tämä artikkeli tekee yhteenvedon siitä, miten avustavat laitteet voivat monin eri tavoin parantaa potilaiden kuulokojeiden sovittamista, sisältäen langattomat lisälaitteet, sovellukset ja etähienosäätöpalvelut.

Artikkeli sisältää todisteita näiden tekniikoiden mahdollisista eduista sekä käytännön vinkkejä tekniikoiden käytöstä potilaan kuulokojeen sovittamiseen.

Lehtiartikkeli, kognitio, suuntakuvio, paikannus

Kuulokojeiden signaalien käsittelyn tulisi tukea aivojen luonnollisia toimintoja.

Tässä artikkelissa kuvaillaan kahta käsittelyominaisuutta: Binaural Directionality (Binauraalinen suuntakuvio) ja Spatial Sense (Tilantuntu). Ne ovat tärkeitä, jotta yksilö saa niin hyviä kuuloaistimuksia kuin mahdollista, ja ne huomioivat myös ylemmät prosessit sekä kognition.

Lehtiartikkeli, suuntakuvio, etämikrofonit

Tässä artikkelissa puhutaan suuntamikrofonien käytön historiasta kuulokojeissa sekä siitä, miten kukin tekniikan sukupolvi on aiempia sovelluksia monimutkaisempi.

Vaikka tämän artikkelin julkaisemisen jälkeen on otettu käyttöön monia muitakin uusia asioita, artikkeli antaa hyvän yhteenvedon kuulokojeille saatavilla olevista monista suuntavaikutelman tuottamisvaihtoehdoista ja antaa hyviä vinkkejä kunkin suuntakuviotilan käytöstä sovituksissa.

Lehtiartikkeli, teleaudiologia, sovellukset

Audionomit voivat saada arvokasta tietoa jokapäiväisiin asiakaskäynteihin kuluvasta ajasta, mutta suurin osa klinikoista ei pysty analysoimaan näitä tietoja. Tässä artikkelissa on analysoitu yli 80 000 suuren kuuloklinikan potilaan anonymisoituja käyntitietoja yhdeksän vuoden ajalta.

Hienosäätökäyntejä oli lähes 30 prosenttia kaikista käynneistä, ja niistä melkein kaikki veivät 30 minuuttia tai vähemmän. Suurin osa audionomeista ja potilaista tietää kuitenkin, että yhteensä aikaa menee paljon enemmän kuin 30 minuuttia, kun huomioon otetaan matka- ja odotusajat.

Tämänkaltaiset tiedot, yhdessä tehokkuutta ja käyttömukavuutta lisäävien ratkaisujen kanssa, voivat auttaa muita vastaanottoja.

Lehtiartikkeli, teleaudiologia

Terveydenhuolto on viime vuosina kokenut muutoksia, kun potilaat ovat alkaneet toimia yhä enemmän kuluttajien tavoin. Etäterveydenhuoltotyökaluja on alettu kehittää osittain tästä muutoksesta johtuen, mutta voi olla vaikea määrittää, miten näitä työkaluja voi parhaiten käyttää kuuloklinikalla.

Tässä artikkelissa mietitään, miten etäterveydenhuolto todennäköisesti tulee vaikuttamaan kuulonhoitoon, ja kerrotaan, miten nämä työkalut voivat auttaa hoitajia tarjoamaan parasta mahdollista hoitoa potilailleen.

Lehtiartikkeli, teleaudiologia, sovellukset

Etäterveydenhoito voi parantaa potilastyytyväisyyttä terveyspalveluihin, myös kuulonhoidon alueella.

Tässä artikkelissa kuvaillaan markkinoille tulleita uusia teleaudiologiatyökaluja ja keskitytään erityisesti ReSound Assist -etähienosäätöpalveluun, joka toimii Resound Smart 3D -puhelinsovelluksen kautta. Teleaudiologian käyttöä tukevia todisteita käsitellään myös.

Tutkimusraportti, etämikrofonit, todelliseen korvaan perustuva tarkistus

Tässä raportissa kuvataan, miten ReSound-etämikrofonit voidaan tarkistaa sähköakustisen mittauksen avulla. Vaiheittaiset ohjeet on luotu perustuen AAA:n ja ASHA:n FM-järjestelmien tarkistukseen kehittämiin ohjeisiin.

Lukijoita ohjataan tarkistamaan läpinäkyvyys, SNR-etu ja suurin teho käyttämällä Otometrics Aurical HIT -menetelmää. Kunkin mittauksen toleransseja ja säätöehdotuksia käsitellään myös.

Lehtiartikkeli, sovitusprotokolla, todelliseen korvaan perustuva tarkistus

Monet alan asiantuntijat ovat kehittäneet protokollia kuulokojeiden sovittamista ja hienosäätöä varten, mutta sovituksen ”filosofiasta” on puhuttu vain vähän. Kyse on kuulonhuollon tarjoamisen henkilökohtaisemmasta puolesta, joka liittyy audionomin kokemukseen sekä kunkin potilaan tarpeisiin.

Tässä artikkelissa keskitytään sovitusfilosofiaan liittyviin konsepteihin sekä siihen, miten audionomit voivat kehittää omia potilaskohtaisia mallejaan vastaanotoillaan sekä miten se voi vaikuttaa kuulokojeiden sovitukseen.

Lehtiartikkeli, sovitustyyppi, sovitusprotokolla, todelliseen korvaan perustuva tarkistus

Sovitusohjelmiston vahvistus tai tulos ei välttämättä vastaa täysin potilaan korvan todellista tulosta.

Tämä johtuu osittain Coupler Response for Flat Insertion Gain (CORFIG) -ominaisuudesta, jonka on muunnettava coupler-vahvistus simuloiduksi todellisen korvan vahvistukseksi, sekä ”keskimääräisen” todellisen korvan luomisen vaikeudesta sovitusohjelmistossa.

Artikkelissa keskustellaan näiden ja muiden muuttujien vaikutuksista simuloituun todelliseen korvaan.

Lehtiartikkeli, pediatria, etämikrofoni, langaton äänensiirto

Kuulonalenemasta kärsivät lapset voivat hyötyä avustavasta teknologiasta, kuten langattomista etämikrofoneista, niin luokkahuoneen sisällä kuin sen ulkopuolellakin.

Kun lapsista tulee teinejä, he kohtaavat koko ajan muuttuvia haasteita etämikrofoniteknologiaa käyttäessään.

Tässä raportissa kuvaillaan, miten audionomit voivat ymmärtää haasteita. Lisäksi raportissa selvitetään, miten nykyiset langattomat teknologiat voivat auttaa selviytymään niistä.

Tutkimusraportti, vaikea tai erittäin vaikea kuulonalenema, tapaustutkimukset

ReSound Enzo 3D -kuulokoje kehitettiin täyttämään vaikeasta tai erittäin vaikeasta kuulonalenemasta kärsivien potilaiden moninaiset tarpeet.

Se on osa kuulokoje-ekosysteemiä, joka sisältää langattomia lisälaitteita, ReSound Assist -etähienosäädön sekä yhteensopivuuden simpukkaimplanttien kanssa.

Tässä raportissa esitellään kolme ReSound ENZO 3D -käyttäjää ja kerrotaan, miten tämän ainutlaatuisen kuulokojeen eri osat ovat parantaneet heidän elämäänsä.

Lehtiartikkeli, pediatria, etämikrofonit

Luokkahuoneympäristöissä on usein paljon taustamelua ja jälkikaiuntaa, minkä lisäksi oppilaat istuvat yleensä kaukana puhujasta. Sen vuoksi kuulovammainen oppilas on huomattavasti heikommassa asemassa normaalisti kuuleviin luokkatovereihinsa nähden.

ReSoundin Multi Mic on ainutlaatuinen ratkaisu, joka täyttää opiskelijoiden ja opettajien tarpeet sekä toimii myös edullisena ratkaisuna luokkahuoneen ulkopuolella.

Sitä voidaan käyttää yksin tai se voidaan integroida olemassa olevaan FM- tai DAI-laitteistoon, kuten Roger-yleisvastaanottimeen.

Multi-micin käyttöönottoon liittyvistä ratkaisuista keskustellaan paraikaa.

Lehtiartikkeli, sovitusprotokolla, vähäinen kuulonalenema

Vähäisestä kuulonalenemasta kärsivät potilaat tuottavat monenlaisia haasteita.

Kyse on monimuotoisesta joukosta, jonka jäsenet voivat kokea suuriakin ongelmia meluisissa ympäristöissä viestimisessä tai jotka eivät välttämättä edes ymmärrä kärsivänsä kuulonalenemasta.

Tämän potilasryhmän hoito edellyttää odotusten hallintaa, kuulonaleneman tutkimista sekä ryhmälle parhaiten sopivien vahvistusvaihtoehtojen ymmärtämistä. 

Lehtiartikkeli, etämikrofonit, simpukkaimplantit, bimodaaliset käyttäjät

Bimodaalisen simpukkaimplantin käyttäjät voivat hyötyä etämikrofonin käytöstä meluisissa ympäristöissä, mutta aiemmin äänen siirto oli mahdollista vain yhteen korvaan.

Nyt ReSound Multi Mic voi siirtää ääntä molempiin korviin kuulokojeen ja simpukkaimplantin kautta.

Tässä etämikrofonien ja bimodaalisen äänensiirron etuja arvioivassa tutkimuksessa havaittiin, että simpukkaimplantin saaneet potilaat saivat huomattavia SIN-etuja käyttämällä etämikrofoneja simpukkaimplantin kanssa ja siirtämällä signaalin sekä implanttiin että kuulokojeeseen.

Bimodaalisen edun havaittiin olevan keskimäärin 2 dB. 

Lehtiartikkeli, Audiogram+, sovitusprotokolla, todelliseen korvaan perustuva tarkistus, paikannus, simpukkaimplantit, bimodaaliset käyttäjät

Tässä tutkimuksessa tutkittiin sitä, miten sovitustapa saattaa vaikuttaa tuloksiin bimodaalisten potilaiden kohdalla.

Bimodaalisten simpukkaimplanttien käyttäjät saivat ReSound Enzon, joka hyödyntää kahta eri tekniikkaa äänenvoimakkuuden tasapainottamiseen – laajakaista vs. kapeakaista – ja kahta sovitustyyppiä — Audiogram+ ja NAL-NL2.

Keskimääräinen REAG ei osoittanut huomattavaa eroa vahvistuksessa, kun kaikki säädöt oli tehty.

Sovitustapa ei myöskään vaikuttanut mitenkään puheen ymmärtämiseen hiljaisissa tai meluisissa ympäristöissä, eikä paikannuskykyyn, vaikkakin potilaiden oli huomattavasti helpompi ymmärtää puhetta meluisessa ympäristössä bimodaalisella vaihtoehdolla verrattuna pelkkään simpukkaimplanttiin.

Lehtiartikkeli, suuntakuvio, vaikea tai erittäin vaikea kuulonalenema 

Kuulokojeissa on jo pitkään käytetty suuntamikrofoneja puheen ymmärtämisen parantamiseksi meluisissa ympäristöissä, mutta suuntamikrofonitilojen käyttöönotossa voi olla monia eroja, mikä todennäköisesti johtaa eri vaikutuksiin kuulijoiden keskuudessa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten ReSoundin Binaural Directionality III (Binauraalinen suuntakuvio III) -toiminto, joka on kehitetty käyttämään sekä kaikkisuuntaisia että suunnattuja mikrofoneja meluisissa ympäristöissä, vaikutti SIN-ymmärrystasoon verrattuna kahteen binauraaliseen keilanmuodostusominaisuuteen, joita käytetään muiden tuotemerkkien kuulokojeissa. 

10 keskivaikeasta kuulonalenemasta kärsivää kuulijaa ja seitsemän vaikeasta tai erittäin vaikeasta kuulonalenemasta kärsivää käyttäjää saivat kolmen eri tuotemerkin kuulokojeet ja suorittivat adaptiivisen SIN-tehtävän kolmessa kuuntelutilanteessa – puhe kuuntelijan edestä, sivulta ja takaa. Binaural Directionality III (Binauraalinen suuntakuvio III) oli huomattavasti kahden muun tuotemerkin vaihtoehtoja parempi, kun puheen lähde oli joko kuulijan sivulla tai takana. Yksi binauraalista keilanmuodostusta hyödyntänyt tuotemerkki päihitti ReSoundin edestä tulevan puheen kohdalla, mutta ainoastaan keskivaikeasta kuulonalenemasta kärsivien kuuntelijoiden kohdalla.

Lehtiartikkeli, langaton äänensiirto, puhelimen käyttö, vaikea ja erittäin vaikea kuulonalenema

Kun suoraan kuulokojeeseen suunnattu MFi-äänensiirto tuli mahdolliseksi, potilaat saattoivat myös hyötyä ylimääräisistä visuaalisista vihjeistä FaceTime-puheluiden aikana. Tässä kokeessa testattiin, miten kuulokojeiden kanssa käytetyt eri puhelutekniikat saattavat vaikuttaa kuulovammaisten käyttäjien puheentunnistukseen.

15 vaikeasta tai erittäin vaikeasta kuulonalenemasta kärsivää kuuntelijaa kokeilivat puhua melussa, kun ääni siirrettiin akustisen puhelimen, langattoman PhoneClip+-laitteen ja MFi:n kautta FaceTimen kanssa tai ilman sitä.  Tutkimuksessa vertailtiin myös unilateraalista ja bilateraalista äänensiirtoa. Puhelun äänen siirto millä tahansa muulla tavalla kuin akustisesti paransi ymmärtämisastetta huomattavasti melussa, samoin kuin bilateraalinen verrattuna unilateraaliseen.

FaceTimen antamat visuaaliset vihjeet olivat myös hyödyllisiä ja paransivat lopputulosta keskimäärin 23 % verrattuna pelkkään ääneen, myös käytettäessä unilateraalista äänensiirtoa.